sunnuntai 11. maaliskuuta 2012

Lemmenkipeyttä


Nyt on kulunut reilu viikko Ronjan juoksujen alkamisesta. Ronja on ollut sisällä vähän vaisumpi kuin aiemmin, mikä on täysin toivottavaa. Se näyttää myös lopettaneen ikävät mielenilmaukset lenkillä, se harrasti niitä Isäntää vastaan korostetusti ennen juoksuja. Puhun siis niistä samaisista hepuleista, joista valittelin syksyllä. Minun osalta Ronja vähensi huomattavasti syksyn jälkeen ja tosiaan nyt viikon otannalla se ei ole tehnyt näitä hypin+puren ihmistäni –hyökkäyksiä yhtään!

Kiima on tainnut edetä ”toiseen vaiheeseen”, eli tänään nyt huomasin Ronjan tarjoavan itseään ensimmäisen kerran toisille koirille. Päivällä lenkillä tuli vastaan pari tiibetinspanielia, jotka kuulemma ovat haistelututtuja (varmaan Isännän kanssa, koska itse en muista niitä ja muistan kyllä kaikki Ronjan kaverit ;)). Joka tapauksessa, pienet poikaspanielit saivat Ronjan pään ihan sekaisin, se nosti häntää kovasti sivuun ja kun nopea kohtaaminen oli ohi, Ronja puski ihan hulluna ja kauhealla kiireellä haistelemaan poikien tassunjälkiä. Se pöhelsi aikansa kunnes taas normalisoitui ja hurja vetäminen helpotti. Täytynee välttää hyvänpäivänhaisteluja nyt niin kaikki pääsevät helpommalla.

Lumikasan vartija vol. 2
Vaikka Ronja on sisällä ehkä vaisumpi, on se ulkona aivan yhtä reipas kuin ennenkin. Hajut se käy huomattavan tarkasti läpi. Tehtiin tänään vielä koko porukalla iltapäivälenkki järven jään kautta (enää en kyllä sitten varmasti uskalla sinne) ja Ronja sai juosta pallon perässä onnesta soikeana. Lenkki kulki myös lumeen tallaantuneilla kinttupoluilla ihan vakaalla maaperällä ja miksi eläimeksi tuota nyt sitten kuvailisi, kun se loikki huvittavasti ympärillä upottavassa hangessa sen pallonsa perässä, ja näytti joltain puolisukeltajalta, kun se tunki päänsä pallon perässä kinoksiin ja häntä vaan heilui korkealla. Harmi kun ei ollut nyt kameraa mukana! Mutta reissu oli kaikin puolin ihana aurinkoisessa plussakelissä.

Ronja on jo myös tottunut suojapöksyihinsä eikä enää kävele aivan surkeana ja hirmu vaikeasti ne jalassa. Se on edelleen antanut pöksyjen olla rauhassa, tosin niksikonstein väsätyistä vaihtohousuista se pääsee luikertelemaan esim. yön aikana pois, ja sitten löytyykin pieneksi nypitty suoja aamulla lattialta…

2 kommenttia:

  1. Hei nyt tarttis saada jo uusia kuulumisia! Lillilläkin juoksu alkoi vihdoin ja viimein 1 v ja 1 vko iässä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedetään :/ Oon suunnitellu kyllä uutta tekstiä viimesen kuukauden ajan mutta nähtävästi ollut niin kiireinen, ettei sellaista ole kuulunut :P Yritän kovemmin mitä pikimmin!

      Poista